Mulla on tosi huono itsetunto, se on nyt vähälle aikaa mennyt vaan alaspäin ja en todellakaan pidä siitä mitä näen peilistä. Kunpa vain olisin samanlainen kuin vuosi sitten, miten mä päästinkään itteni tähän kuntoon? Asiaa ei yhtään helpota porukoiden lausahdukset; "tee vielä jotain kun voit" "vielä ehdit saada itsesi kesäkuntoon" "kyllä sä oot päästäny ittes rupsahtaa", ystäväni taas kumoavat vanhempieni kommetteja ja toivoovat etten laihduttaisi, mut mikä on totuus? Omakuva vääristyy koko ajan lisää ja mikään ei miellytä, vaatteet käyvät pieneksi ja paino nousee nousemistaan, se pelottaa mua. Mulla on lihomisfobia ja nyt se pelko vaa paisuu mun sisällä ku vaa'an numerot nousee. Onneks mulla ittelläni ei oo kämpillä vaakaa, tulisin hulluksi sen kanssa.Käyn kuitenkin usein porukoitteni luona ja siellä ensimmäisenä astun vaa'alle ja katson tuomion. Nyt en kyl kahteen viikkoon oo päässy käymään siellä, mut toisaalta en oo syönykään kovin hyvin kun tili näyttää nollaa ja kaapit alkaa tyhjetä..
Hmm... Itsekriittisyys on kyl aika huipussaan ku tätä blogia kirjoittelee, jospa mun ajatuksista silti jotain selkoa saisi!
